Varovasti sisäinen bloggaajani nostaa taas päätään. Eihän kahden kuukauden postausväli haittaa, eihän?
Voi olla että seuraavaksi kuulette minusta taas syyskuussa, mutta en halua ottaa blogista minkäänlaisia paineita. Mennään päivä kerrallaan fiiliksen mukaan.
Ennen kauden loppua käväisin Lidan kanssa koulukisoissa. Lidasta on tullut kevään aikana minulle vakkariratsu tunneille, Mörkön ollessa puolikuntoinen. Lidan kanssa on ollut kivinen tie, meillä menee tamman kanssa hyvin helposti sukset ristiin ja kuskilta vaatii henkistä voimaa koota itsensä, eikä lähteä tappelemaan.
Nyt tuntihevoset ovat lomalla. Itsekin olen saanut viettää tallivapaata, joka on tullut tarpeeseen. Cindy ja Mörkö kävivät kesäkuun lopulla klinikalla. Cindyltä löytyi koukistajajänteen revähdys, mutta ei mitään sen pahempaa. Poni on sairastarhassa vielä vajaan viikon, kunnes liikutusta voidaan lisäillä hiljalleen. Mörkö todettiin varsin terveeksi, etenkin ikä, rakenne ja hyppytausta huomioiden. Sen kanssa ohjelmassa on paljon jumppaa ja rentoa maastoilua, eiköhän se siitä sitten tokene.
Pienisievä on tällä hetkellä hyvin lihavassa kunnossa, seisominen ja syöminen ei tee vyötärölle kovin hyvää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti