Parempi kuin tiistaina

Kuvituskuvina Nella ja Mörkö helmikuussa

Menin torstaina valmennustunnilla tuttuun tapaan Mörköllä. Mörkö oli jo edellisellä tunnilla hölkkäilemässä, joten ainakin sain lämpimän hevosen alle. Aloitettiin tunti samalla tavalla kuin tiistaina, eli tehtiin käännöksiä, joissa tärkeintä on kääntää lapoja jyrkästi sivulle. Mörkö aluksi jäkitti pohjetta vasten, mutta toistojen myötä kääntyi ihan ok. Ravissa tehtiin vielä samaa.

Kokonaisuudessaan Mörkö oli alkutunnista saman tuntuinen kun tiistaina. Suusta jähmeä ja yrittää kiskoa kuskia pois penkistä. Kyljistä taas kova, eikä pohje mene läpi. Tilannetta sain vähän helpotettua käyttämälä tiistain oppeja, eli kerralla tarpeeksi napakka pidäte ja raipan kanssa takajalat töihin. Hitaassa tempossa huono puoli on vaan se, että usein huomaan hevosen jäävän pohkeen taakse, enkä saakkaan sitä enää vastaamaan pohkeesta eteenpäin.

Alkulaukat olivat ihan okei. Oikea kierros oli paljon vaikeampi kuin vasen, Mörkö yrittää puskea vasemmalle ja sitten ollaan seinillä. Tilanteeseen vaikuttaa toki myös se, että itselläni vasen pohje on paljon hitaampi ja heikompi. Tehtiin muutaman kerran laukkalävistäjiä, samalla tavalla kun kouluradoissa. Laukkalävistäjillä meidän ongelma on se, että Mörkö odottaa laukanvaihtoa, jolloin se jännittyy ja heittäytyy ihan vinkkeliin. Vaikka harvoin se vaihtoa tekee ilman apuja, niin silti ennakointi hankaloittaa pakan kasassa pitämistä ja sitä kautta ravisiirtymistä. Saatiin kuitenkin ainakin yksi ihan kelpo siirtyminen.

Sitten pidettiin hetken tauko. Tunti jatkui samoilla siirtymisillä kuin tiistainakin. Eli kaikkien sivujen keskellä ravista siirtyminen käyntiin ja välittömästi takaisin raviin. Parhaimmassa tapauksessa käyntiä ei tulisi askelta enempää. Mörkö selvästi muisti tehtävän ja muutaman toiston jälkeen hevonen suoritti käytännössä itse. Muutaman kerran otin kunnolla käyntiä väliin, niin sain varmasti itse tehtyä siirtymiset. Ylipäätänsä siirtymiset olivat ihan hyviä, Mörkö pysyi kohtuullisen rentona ja pääsin vaikuttamaan istunnalla.

Sitten samoja siirtymisiä ravi-laukka. Laukasta raviin siirtymisissä päästän Mörkön leväyttämään itsensä pitkäksi tai sitten jos saan koottua laukan, niin en saa sitä katkaistua pehmeästi. Lopuksi tultiin vielä kolmikaarista laukassa siten, että suunnan vaihtuessa vaihdettiin ravin kautta laukka. Näissä sain paljon paremmin pidettyä paketin kasassa ja tuli monta hyvää siirtymistä. Toki Mörkö yritti tehdä edellistä tehtävää jolloin se ei malttanut ravata, vaan nosti heti uudestaan laukan. Liian viisas hevonen selvästikin...